POOL

Perustuslakimme ei vaadi pakkoruotsia

Normal 0 21

Pakkoruotsin pakollisuuden perustelut ovat muuttuneet yhä epätoivoisemmiksi sitä mukaa, kun paineet kielivapauden puolesta ovat kasvaneet. Yksi viime aikojen yritys puolustella koulujen pakollista ruotsia  on väittää perustuslakiemme vaativan sitä. Viimeksi eilen US:n Puheenvuoroissa oli otsikko ”Ruotsin kieli osa perustuslakia”.  

Eilisen kirjoituksen blogisti oli käyttänyt otsikkoa laatiessaan varmaankin harkitusti vanhaa temppua vaikuttaa lukijoihin, jotka eivät lue juttua otsikkoa pitemmälle. Jutun "perustelujen" vastineeksi hiukan faktaa:
- Jos perustuslaki vaatisi pakkoruotsia, olisi koulujemme opetus ollut koko itsenäisyyden ajan aina 70-luvulle asti perustuslain vastaista. Pakkoruotsihan tuli vasta 1972-1977 asteittain peruskouluihin.
- Päätöstä pakkoruotsista vuodelta 1968 ei tehty perustuslakia muuttamalla.
- Suomi on lain mukaan kaksikielinen, mutta missään ei sanota, että jokaisen kansalaisen pitää olla kaksikielinen. Laki ei siis vaadi sanaakaan ruotsin, eikä suomenkaan, osaamista.
- Suomessa suomi ja ruotsi ovat kansalliskieliä. Kansalliskieli-käsite ei sisällä minkäänlaista pakkoa.

Kevätkaudella eduskuntaan tuleva kansalaisaloite pakkoruotsin poistamisesta voidaankin hyväksyä yksinkertaisella enemmistöllä, ja se enemmistö eduskunnasta löytyy, mikäli jokainen edustaja saa äänestää oman harkintansa ja vaalilupaustensa mukaan ilman laitonta puolueitten johdon vaatimaa ryhmäkuria.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Tapio Vehmaskoski

Tätähän minäkin yritin tolkuttaa tälle bloginkirjoittajalle ”Ruotsin kieli osa perustuslakia” , mutta ei mennyt perille. Ei pidä nimitellä, mutta joskus joku ihminen tuntuu naivilta, kun ei ymmärrä kansalliskielillä kirjoitettua lakitekstiä.

Voihan se olla tahallistakin tuo ymmärtämättömyys?

Minä alan kyllästymään koko kielivatkaukseen. Asia ei näytä viisastuvan eikä etenevän. Ei tällä US-porukalla eikä näillä 200-sadalla eduskunnassa istuvalla kansan karttuisasta kädestä syövällä pölkkypäällä.

Cenita Sajaniemi

Vanhaa tutkittua tietoa mainosmarkkinoilta on se että jos jotakin asiaa toistaa 11 kertaa, niin keskivertokansalainen uskoo tämän todeksi.
Otetaan vaikka "Suomi on kaksikielinen maa". Sitä toistetaan meille melkein päivittäin.
Hyvin ovat onnistuneet myös
Canon on hyvä kamera
Sony on hyvä televisio
Honda on hyvä auto

Näitä meille toitotettiin jossain vaiheessa. Ihmisen ei todellakaan tarvitse ajatella mitään itse.
Mihin Suomi tarvitsee kansalliskieliSTRATEGIAA???
Miksi vain Suomessa erotellaan vastasyntyneet kielen mukaan? Eikö lapsi opi ne kielet, jotka sille opetetaan. Suomessa voisi opettaa lapsille suomea.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Hyvä, kiitos! Uskon, että äidinkielen lehtorina tiedät ja muistat pakkoruotsin synnyn ja historian oikein!

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Minäpä kerron sinulle luvallasi myös tarinan pakkoruotsin synnystä. Sen kuulin vuoden 1968 perusopetuslain asiantuntijakomiteassa olleelta opetusneuvos, Opettaja-lehden päätoimittaja, henkeen ja vereen ammattiyhdistysmies (mm.isyysloman isä) Asseri Joutsimäeltä, joka vaikuttaa vieläkin Savonlinnassa.

Joutsimäen tarina meni sisällöltään näin. Pakkoruotsia perusopetuslakiin istutettaessa RKP:n poliitikoilla ja silloisen kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston virkamiehillä oli pakkoruotsille vain yksi ainut peruste. Vasta myöhemmin on keksitty lisäperusteita.

He perustelivat asiansa näin: Katsokaapas, kun ruotsinkielisillä lapsilla tulee joka tapauksessa olemaan pakkosuomi, niin suomenkieliset lapsethan pääsevät heitä edullisempaan asemaan, ellei heillä ole pakkosuomea vastaavaa kiusaa ja voivat opiskella sillä aikana lisää, vaikka matematiikkaa, englantia tai mitä muuta hyödyllistä tahansa. Siksi suomenkielisillä lapsilla pitää olla pakkoruotsi.

Tämä oli Asseri Joutsimäen mukaan silloin pakkoruotsin ainut perustelu. Asseri käytti siitä periaatteena seuraavaa vertausta: Jos siis ruotsinkielisellä koululaisella on ruumiinvamma, niin suomenkielisellä koululaisella pitää olla tismalleen samanlainen ruumiinvamma. Itse sanon, jos ruotsinkielisellä koululaisella on paise pyllyssä, niin suomenkielisellä koululaisella on oltava juuri samanlainen paise pyllyssä.

Eli tällainen oli pakkoruotsin säätäjien ja pakkoruotsittajien omituinen käsitys pedagogisesta tasa-arvosta ja tähän silloinen poliittinen eliittimme suostui ja sama peli jatkuu yhä vuonna 2014 nykyisen poliittisen eliittimme ja sen vasallivirkamiesten toimesta.

Joku voi huokaista, että kyseessä oli mitä ilkeimmän idiotismin tasoinen kiusa ja kateus ja niin kyseessä tietysti olikin.

Vasta myöhemmin, sanoi Joutsimäki, keksittiin pakkoruotsille uusia perusteita: pakkoruotsi on yleissivistystä, pakkoruotsi on rikkautta, pakkoruotsia on luettava historian vuoksi, pakkoruotsi on portti muihin kieliin jne.

Olen hyvin iloinen, että olen kuullut tämän itsensä Joutsimäen, peruskoulua suunnitelleen asiantuntijakomitean asiantuntijajäsenen suusta.

Jos pakkoruotsin syntyvaihe kiinnostaa hyvin paljon, niin kannattaa lukea tohtori Antti Lappalaisen asiasta Helsingin Yliopistossa tekemä väitöskirja tai hänen asiaa koskeva teoksensa Kamppailu peruskoulusta (1985).

Käyttäjän HeikkiKokkonen kuva
Heikki Kokkonen

Pakkoruotsi tuli kouluihin, vasta kun Kekkonen sai ostettua ruotsinkielisten kannatuksen presidentinvaaleissa. Lukiossa kuuluu kaikkien opiskella ruotsia, muttei kaikkien peruskoululaisten. Mieluummin pakkoenglanti kaikille!

Käyttäjän ChristerSuominen kuva
Christer Suominen

Perustuslakimme toteaa sekä suomen että ruotsin olevan kansalliskieliämme. Lisäksi laki säätää, että molemmankielisiä väestöryhmiä on kohdeltava samanarvoisesti.
Lukuisat tutkimukset osoittavat aukottomasti sen tosiasian, että vain riittävän laajalla ruotsinkielen pakollisella opetuksella taataan se, että saatavilla on tarpeeksi ruotsinkielentaitoista virkamieskuntaa, jotta yhdenvertaisuuspykälä täyttyy.
Lisäksi tulisi ruotsi pikimmiten palauttaa pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksiin.
Toisin sanoen perustuslakimme edellyttää pakollista ruotsia kouluissamme, päinvastoin kuin artikkelin kirjoittaja ilman perusteluita väittää.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Eikö mikään vähempi olisi riittävän tasa-arvoista? Riittäisikö esimerkiksi sinulle, että täällä olisi sata palvelijaa varalla odottamassa, jos haluatkin puhua ruotsia? Tuhat? Kymmenen tuhatta? Viisikymmentä tuhatta?

Tyhmä kysymys sikäli, että tiedän vastauksen jo etukäteen: Kotikaupungissani pitää palvelijoita olla varalla 133 420 henkilöä.

Odotamme kuin kuuta nousevaa sitä hetkeä, että joku haluaa puhua ruotsia, vaikka suomeakin osaisi.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Oletko todellakin sitä mieltä, että meillä toimittiin vastoin lakia ennen peruskoulun tuloa, jolloin kaikille suomalaisille tuli vasta silloin 70-luvulla pakkoruotsi kaikkien riesaksi ja monikielisyyden esteeksi Suomessa?

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Suomen mannermaalla asuu 265000 ruotsikieliseksi rekisteröitynyttä suomalaista. Tästä vähemmistöstä valtaosa on kaksikielisiä tai joka tapauksessa sujuvasti suomentaitoisia ja voivat siksi vaivattomasti käyttää samoja suomenkielisiä palveluita kuin muutkin kielivähemmistöt.

Nyt suomenkieliselle valtaenemmistölle ja ruotsinkielisiä lukuunottamatta muille kielivähemmistöille pakko-opetetaan ruotsia ainoana tarkoituksena palveluiden järjestäminen ruotsinkieliselle vähemmistölle, kuten Suominen kommentissaan vaatii.

Tämä palvelutehtävä on 5.2 miljoonan suomalaisen enemmistölle kohtuuton taakka ja valtava kustannus. Ruotsinkielisethän eivät suomentaitoisina edes tarvitse näitä palveluita, eikä suomenkielisten ruotsintaito todellisuudessa edes riitä näihin palvelutehtävin.

Perustuslaki pitää muuttaa vastaamaan Suomen todellisia kielioloja ja ottaa myös huomioon muita kieliä puhuva kasvava uussuomalaisten joukko.

Ruotsista tulee tehdä kansallinen vähemmistökieli ja rajoittaa ruotsinkieliset palvelut niille alueille, joilla ruotsinkielisten osuus väestöstä on yli 20%. Palveluiden tulee perustua pääsääntöisesti ruotsinkielisten omaan panokseen.

Muualla Suomessa palvelut tarjotaan pääsääntöisesti suomeksi.

Suomenkielisten pakollinen ruotsinopetus lopetetaan opintojen kaikilla tasoilla.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Sanotaanko sinun perustuslaissasi, että suomenkielisten on palveltava ruotsinkielisiä?

Ei minun perustuslaissani sellaista sanota ja jos sanottaisiinkin, niin se olisi rasismia.

Tulkintasi sanasta "kansalliskieli" on nyt RKP:n tulkinnan mukainen ja sellaisenaan täysin väärä.

Miksi muuten ruotsinkieliset eivät itse reippaasti palvele toisiaan ja itseään? Niinhän suomenkielisetkin tekevät. Mitä tämä tällainen suomenkielisiin kohdistuva piika-renki alistamismentaliteetti on?

Perustuslaki ei sano kielistä muuta kuin että Suomessa on kaksi kansalliskieltä. Perustuslaki ei edellytä kumpaakaan, ei enempää ruotsia kuin suomeakaan, pakolla opetettavaksi.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #40

No voi hyvä tavaton. Taasko? Nöyrimmät lämpimät kiitokseni.

Cenita Sajaniemi

Yhdenvertaisuuspykälä?

Tuskin Suomen taloutta kovinkaan paljon rasittaisi se, ettei ruotsinkielisissä kouluissa vuosittain aloittavat 3000 kpl lasta lukisi kouluissa suomea, ja jotka haluaisivat opiskella muita kieliä, kuten Ahvenanmaalla. Useat ruotsinkieliset opiskelevat ruotsiksi tai Ruotsissa ja jäävät sinne, joten ei Suomi tässä paljoa häviä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori Kari Sajavaaran mukaan peruskoulun että lukion huonot oppimistulokset, joihin pakollisuus osaltaan on vaikuttamassa. Hänen mukaansa ruotsin määrääminen pakolliseksi oli kielipoliittinen ratkaisu, jota tehtäessä ei ole otettu huomioon pedagogisia tai koulutuspoliittisia näkökohtia. Hän kokee opetuksen pakollisuuden perustelemisen kieliryhmien välisellä tasa-arvolla on lähes kestämätön, kun kieliryhmien lähtökohdat kielen opiskeluun ovat erilaiset.

Muita pakollisuuden perusteluja voidaan hänen mukaansa kuvata akateemisesti ja yhteiskunnallisesti merkityksellisiksi, mutta oppilaiden on niitä vaikea ymmärtää omalta kohdaltaan. Tällaisia perusteluja kuten "vetoaminen yhteiseen kulttuuriperintöön. Suomen historialliseen kehitykseen , lähinaapuruuteen ja pohjoismaisen yhteistyön helpottaminen."

Euroopan komission kieltenopetusta käsittelevä raportti jo toteaa Suomen kieltenopetuksen johtuvan poliittisista ja historiallisista syistä, ei itse kielten tarpeesta, johon kaikkien on Suomessa melkoisen helppo yhtyä.

Sajavaaran mukaan pakollinen ruotsi vie yhden kielen paikan oppilaiden ohjelmasta, ja koska englanti on käytännössä myös pakollinen oppiaine, vaatii muiden kielten aseman parantaminen erikoisjärjestelyjä. Sajavaaran mukaan myös työelämän ja koulutuksen tarpeen katsottaisiin nykyistä tärkeämmiksi, voisi venäjää pitää merkityksellisempänä."

Eipä tästä voi olla kuin samaa mieltä. Voi myöskin vain ihmetellä sitä, että meillä media vaikenee tehokkaasti kaikista pakkoruotsia kritisoivista asiantuntijoiden mielipiteistä?

Suomi on virallisesti demokratia, mutta todellisuudessa maamme on lumedemokratia, jonka mediaa ja politiikkaa hallitsee konsensuseliitti. Suomi on edelleen suomettunut, maamme on rähmällään vuoroin itään ja vuoroin länteen. Nyt Suomi on rähmällään entisen siirtomaaisäntänsä Ruotsin suuntaan. Mitähän johtopäätöksiä voimme tästä tehdä seuraavia vaaleja ajatellen?

Käyttäjän JaakkoNurmi kuva
Jaakko Nurmi

Minulla ei ole mitään ruotsinkieltä vastaan, mutta pakkoa vastaan on. Uskon vapaaehtoisuuden avaavan uuden innon ruotsin opiskeluun. Vaikka minut on pakolla viety sotalapseksi kolmen vuoden vanhana ruotsiin lastenkotiin, ja olen sieltä palannut ummikkoruotsinkielisenä takaisin kotiin, haluan että lapset voisivat opiskella vapaaehtoisesti niitä vieraita kieliä kuin haluavat, tai kotoa ohjataan opiskelemaan. Ruotsinkieltä en ole halunnut opiskella uudelleen, englantia kylläkin, sillä minulle yksi pakko elämässä riittää. Tämä nyt poikkeaa vähän teemasta, mutta jotain se ehkä kertoo pakosta. Moni opinto, liian moni, on jäänyt kesken pakkoruotsin takia. Vapaampi ilmapiiri on varmasti edessä. Tämä takapajula ei muuten kehity. Meillä on hyviä kauppakumppaneita ympäri eurooppaa, joiden kieliä vapaaehtoisesti pitää voida opiskella. Pelkällä ruotsilla ei pitkälle pötkitä. Silti vieraan kielen opiskelu, Ruotsi tai mikä hyvänsä, kannattaa aina.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Tarraan kiinni kaikenmaailman juttuihin joita en juurikaan tunne, mutta joihin kaikkiin minulla on asiantuntijan lausunto."

Katsoin esittelysi Jaakko Nurmi ja tämä lause oli kuin minun suustani..
Kommentti löytyy kaikkeen ja kuten mieheni sanoo, niin ainoa mihin en sano mitään, ovat autot ja sen toiminta:)

Ei minullakaan ole ruotsia vastaan mitään muuta kuin tuo pakko, ja niin se taitaa olla muillakin. Siinä olet ihan oikeassa, että niin kauan Suomi pysyy enemmän tai vähemmän takapajulana kun meillä tämä pakkoruotsi rasittaa suomalaisten muita tärkeämpiä kieliopintoja.
Tähän on aina sanottu pakkoruotsittajien suulla, että eihän ruotsi estä opiskelemasta vaikka viittä kieltä kun vain on tahtoa. Todellisuus on vaan toista.

Just, katsokaa ja kuunnelkaa ympärillänne ihmiset! Moniko teidän tuttavapiirissänne osaa kolmea vierasta kieltä hyvin - - juuri niin:) Hyvä kun osaa englantia ja vähän ruotsia, se on vakio tapaus, jos ei ole kysymys kieltenopettajista tai muista kieliä vaativasta ammatista.
Näinhän se on meidän omien kansanedustajienkin kohdalla, mutta suomalaisten lasten pitäisi yltää parempaan joka ikisen, vaikka jo olosuhteet ja syntymälahjat ovat tunnetusti geeneistä kiinni..
Ei voi meiltä kaikilta suomalaisilta samaa vaatia, kun EU:llekin riittää suositukseksi vain kaksi vierasta kieltä!

Lauri Korhonen

Kuten toiseen blogiin kirjoitin:

Ruotsin kielen opiskelu Suomessa ei varmasti loppuisi vaikka pakko poistuisi. Sen sijaan suomenkieliset jotka ruotsin opiskelua jatkaisivat olisivat todnäk niitä paremmin motivoituneita.

Täysin turha juopa suomenkielisten ja ruotsinkielisten väliltä poistuisi. Koko Suomi voittaisi - myös he jotka voisivat opiskella jotakin muuta kieltä ruotsin sijaan.

Veikkaan että vapaehtoisuudella olisi Suomea eheyttävä vaikutus. Suuri sellainen.

Toimituksen poiminnat