POOL

Suuren suomalaisuusmiehen merkkipäivänä

Tänään liputamme suuren suomalaisuusmiehen J. V. Snellmanin kunniaksi. Snellman esitteli vuonna 1863 Suomessa vierailevalle keisari ja suuriruhtinas  Aleksanteri II:lle laatimansa käskykirjeen, joka määräsi suomen kielen 20 vuoden siirtymäajassa tasavertaiseksi hallinnon kieleksi ruotsin kanssa.

Keisari hyväksyi tämän rohkean asiapaperin, jolla sivuutettiin suomen kielen asemaa silloin pohtineen ruotsinkielisten miehittämän komitean kanta, joka ei olisi luvannut suomenkielisille mitään parannuksia. Ei olekaan ihme, että monet ruotsinkielisemme pitävät Snellmania suurimpana syyllisenä siihen, että Suomen valtiosta ei tullutkaan ruotsinkielistä.

Tänään vietettävä J. V. Snellmanin päivä on myös suomalaisuuden päivä - eikä todellakaan syyttä. Suomen kielen oikeuksien ajaminen on suomalaisuutta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen

J. V. Snellmanin merkitys on tämänkin ajan Suomelle ja suomalaisille erinomaisen suuri ja opettava. Snellman oli paitsi suomalaisuusasian myös perhepolitiikan lämmin ajaja. Kun kodit ovat kunnossa ja perheenjäsenten kesken rakastava ilmapiiri vallitsevana, lapset saavat hyvän lähdön maailmaan. - Nykyään Suomessa perheitä enemmänkin pyritään hajottamaan kuin pitämään koossa. Sen sijaan maahantulijain suurperheitä pyritään vimmatusti yhdistämään Suomessa, jopa kolmanteen ja neljänteen polveen asti. Kulut molemmista harjoituksista ovat hirmuiset ja menetelmät keskenään äärimmäisen ristiriitaiset. Kunpa muodostettava Sipilän hallitus rohkenisi käydä kiinni tähän koko suomalaista yhteiskuntaa järsisyttävään ongelmaan.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Valtiovaraintoimituskunnan päällikkönä Snellman tarkkaan vartioi markan arvon säilymistä. Jopa siinä määrin, että nälkävuosina vastusti lainanottoa viljan hankkimiseksi (Venäjältä) hädänalaisille.

Liekö nykyhallitus saman ongelman ongelman edessä.

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen

J. V. Snellmania on joskus kohtuuttomastikin jälkikäteen arvosteltu sanotusta asiasta. Tarpeisiin ja Suomen kantokykyyn nähden ylivoimaisen suuren viljamäärän hankkiminen ulkomailta oli sekä taloudellinen että ennen kaikkea tekninen mahdottomuus. Viljahuolto oli järjestetty maakunnittain ja kihlakunnittain ja pitäjittäin. Viljavarastot olivat kaikissa portaissa ja hallinnon virka- ja luottohenkilöstö tunsivat ongelmat, tarpeet ja kunkin tarvitsijan kantokyvyn. Lisäksi toimi yksityinen viljakauppa. Esimerkiksi Kalajoella ja pitkin rannikkoa hankittiin viljaa hevospeleillä Virosta. Sisämaassa, esim. rajaseudulla Kuusamossa viljaa ostettiin Venäjältä ja Oulusta. Kohtalaisen hyvin selvittiin eikä kovin pahoin velkaannuttu. Ajan tavan mukaan ilmaista ruokaa ei jaettu muille kuin huono-osaisille. Parhaana valtion keinona auttaa pidettiin hätäaputyömaita. Ne olisivat hyvä keino tänäkin aikana. - Snellmanin nimeä poliitikkona ja virkamiehenä kuolonvuodet eivät himmennä.

Käyttäjän vpsainio kuva
Vesa-Pekka Sainio

Kovin vähän julkisuudessa eli mediassa muistetaan sanoa, että tänään todellakin on suomalaisuuden päivä. Ainakin itselleni on jäänyt tältä päivältä tämmöinen kuva.

Miksi?

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Harva maahanmuuttaja on käynyt kiittämässä tätäpäivää miksihän ?

Käyttäjän VilleMaki kuva
Ville Mäki

Media on niin EU:n pauloissa, että pyrkii olemaan patriotismista erossa niin paljon kuin mahdollista?

Käyttäjän MikaPietil kuva
Mika Pietilä

Kieliasiassa Snellmania on syytä kiittää, ettei Suomelle käynyt kuten Irlannille ja iirinkielelle ruotsalaisuuden kuristusotteessa. Mutta ei ole väärin arvostella julmuudesta miestä, joka monen aikalaisensa tavoin synnytytti vaimonsa hengiltä toistuvilla raskauksilla, ja pakotti nälkäkuoleman partaalla hoippuvat ryysyläiset pakkotyölaitoksiin, joissa kasatut risuluudat eivät kenellekään kelvanneet. Puhumattakaan siitä, että Venäjän keisari olisi pelastanut suomalaiset alamaisensa nälkäkuolemalta, mutta Snellman halusi olla talousfundamentalisti. Silloin kuoli prosentuaalisesti suurin osuus Suomen kansasta isonvihan jälkeen. Suomalaisuusaatteesta ei vatsojaan täyttänyt kukaan, eikä tällaisilla talousmiehillä ollut silloin, kuten ei nytkään, nälkää vieraanaan. Toisten selkään on aina helppo kasata kuormaa, kun itse siitä syö. Snellman tuskin oli kansan syvien rivien sankari, jälkipolvien imagonrakennuksesta huolimatta.

Toimituksen poiminnat