*

POOL

Valtio jakoi taas ns. vastinrahaa ilman tarveharkintaa

  • Valtio jakoi taas ns. vastinrahaa ilman tarveharkintaa

Vuonna 2014 alkoi käytäntö, jonka mukaan valtio tuli maksamaan yliopistoille kolme kertaa sen summan, minkä korkeakoulut olivat itse saaneet kerätyksi lahjoituksina. Suurimpina hyötyjinä olivat odotetusti ruotsinkieliset korkeakoulut, joille omankieliset säätiöt ja yksityiset lahjoittivat suuria summia. Tämä tuntui olleen rahoitustavan tarkoituskin.

Tänä vuonna valtion kokonaisavustus rajoitettiin 150 miljoonaan euroon, ja koska itse kerättyjen lahjoitusten kokonaismäärä oli nyt 129,6 miljoonaa euroa, vastinrahakerroin voi tuottaa yliopistoille vain 1,15 euroa lahjoituseuroa kohti. Silti juuri ruotsinkieliset korkeakoulut hyötyivät nytkin avustuskäytännöstä suhteellisesti eniten. Veronmaksajien rahaa siis annettiin runsaimmin niille, joilla sitä riitti mukavasti omasta takaakin.

Tämä rahoituskäytäntö, joka korkeakoulujen osalta sentään loppuu tähän vuoteen, on kohtuuton. Kaiken järjen mukaan yhteiskunnan avustusten pitäisi olla tarveharkintaisia, jolloin olisi otettava huomioon mm. oppilasmäärät ja todelliset mahdollisuudet omaan riittävään varojen hankintaan. Esimerkiksi Turun yliopisto, jonka opiskelijamäärä on moninkertainen Åbo Akademin opiskelijamäärään verrattuna, saa valtion vastinrahaa vain puolet Akademin määrästä, ja kun Tampereen yliopiston saamat avustukset ovat vain kolmanneksen Akademin saamista euroista, onko se kohtuullista ja vastaako se todellista tarvetta?

Vastinrahaa ei pitäisi saada esimerkiksi testamenttilahjoituksista eikä yliopistoa lähellä olevien säätiöitten eikä pääosin julkisin varoin rahoitettujen yhteisöjen lahjoituksista. Kuitenkin Åbo Akademin lahjoitussummasta antoi Svenska kulturfonden neljä miljoonaa euroa. Se ei ilmeisesti ole Akademille läheinen säätiö!

Raha tulee tunnetusti rahan luo,  mutta tuon ei pitäisi sentään koskea verotuksella kansalta kerättyjä euroja. - Taulukosta näette kummallisen todellisuuden.

(Lähde: Turun Sanomat 25. 8.)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Hurreista pääsee korkeampaan koulutukseen 50% ja suomalaisista 33%.

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Aika monet suomenkieliset tekevät järkevän valinnan ja pyrkivät opiskelemaan ruotsinkieliseen yliopistoon.

Toimituksen poiminnat